Cassini-satelliitti tavoitti Saturnus-järjestelmän viime kesänä ja asettui Saturnusta kiertävälle radalle 1. heinäkuuta. Cassinin ensimmäinen ohilento läheltä, 1200 km korkeudelta, Saturnuksen suurinta kuuta Titania tapahtui 26. lokakuuta. Titan kuu on Cassini hankkeen kannalta merkittävä monellakin tapaa ja sitä voi pitää Cassinin toisena merkittävänä päätutkimuskohteena heti Saturnuksen jälkeen. Koska se on suurin Saturnuksen kuista ja siis painavin, on sen gravitaation käyttäminen Cassinin radan muuttamisessa keskeisessä asemassa. Tämän johdosta ohilentoja tulee seuraamaan lukuisia - kaiken kaikkiaan 45 ohilentoa virallisen neljän vuoden ohjelman aikana. Ensimmäinen ohilento käynnisti Titan-kuun intensiiviset tutkimukset läheltä suoritettujen mittausten saralla. Huygens-luotaimen pudottaminen kolmannella ohilennolla 14. tammikuuta 2005 antoi mahdollisuuden tutkia Titan kuun ilmakehää muutaman tunnin ajan paikan päällä. Tällä hetkellä Titan kuun ohi on lennety jo useita kertoja. Tarkka aikataulu viralliselle neljän vuoden hankkeelle on oheisessa taulukossa, josta ilmenee myös lähin etäisyys suunnitelman mukaan kullekin ohilennolle. Huomaa, että alkuperäinen suunnitelma muuttui alkuosaltaan hieman, kun Huygensin ja Cassinin radiolinkin havaittujen puutteiden takia varsianisen pudotusohilennon geometriaa piti muuttaa. Siis esim. viides ohilento on vanhan suunnitelman nelonen. Alkuperäisessä suunnitelmassa Cassinia olisi ajettu lähempää Titania ja pudotus olisi tapahtunut ensimmäisellä ohilennolla. Muutoksella radiolinkissä havitut dobler ilmiöstä johtuvat tietoliikenneongelmat poistuivat, kun Cassinin ja Huygens luotaimen välinen nopeusero saatiin sovitettua paremmin tekniikalle sopivaksi. Huygensin laskeutuminen onnistui ja virheen korjaamisesta muistuttaa enää nuo ensimmäisten ohilentojen nimeäminen kirjaimilla numeroiden sijaan. Suuren kokonsa ansiosta Titan-kuu on onnistunut säilyttämään kaasukehänsä, jonka koostumuksen uskotaan muistuttavan hyvin paljon maapallon kaasukehää kehityksensä alkuvaiheessa. Tutkimalla siis Titania päästään tavallaan kurkistamaan elämän alkulähteille maassakin. Lukuisten ohilentojen aikana voidaan Cassinin toimesta suorittaa Titan kuun kaukokartoitusta tutkan ja optisten instrumenttien avulla. Oulun Yliopistolla ollaan mukana Titanin plasma-ympäristön tutkimuksessa olemalla yksi lukuisista laitoksista CAPS-instrumentin takana. Saturnuksen plasmaympäristön kannalta Titan on keskeisessä asemassa, koska sen typpiyhdisteistä koostuva ilmakehä antaa aivan erityisen piirteen Saturnuksen plasmaympäristölle - magnetosfäärille. Oulun yliopistolla tehdään yhteistyötä Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimusosaston kanssa. Ilmatieteenlaitoksella suoritetaan Titanin ilmakehän ja ionosfäärin sekä Saturnuksen magnetosfäärin vuorovaikutuksen selvittämiseksi simulaatioita, joiden avulla CAPS-instrumentilla saatuja mittaustuloksia voidaan osaltaan ymmärtää. Ensimmäinen ohilento avasi tämän yhteistyön todenteolla ja tulemme saamaan kaikkien 45:n ohilennon aikana kattavan mittaussarjan Titanin plasmaympäristöstä erilaisilla ratageometrioilla erilaisissa Saturnuksen magnetosfäärin olosuhteissa. Ohessa valikoituja Titan valokuvalinkkejä viralisemmpiin paikkoihin, joiden seuraaminen päivittäin on ihan antoisaa puuhaa.
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||